torstai 22. heinäkuuta 2010

30.6.- 4.7.2010 Feejeexperience

Saavuimme Fidzille iltapimeällä hiukan alakuloisin mielin, kun ei oikein tiedetty mitä odottaa. Oltiin jo melkein totuttu länsimaalaisiin tapoihin viiden viikon aikana Ausseissa. Ei tiedetty tullaanko Aussien Mallorcalle vaiko köyhään maalaismaisemaan jossain taka-Aasiassa. Fidziä mainostetaan maailman ystävällisimpänä kansana tai ainakin fidziläiset sitä itse niin mainostavat. Tällaisen lauseen kohdalla yksinäisen matkailijan karvatonkin selkä menee hiukan kananlihalle. Ainakin Air Pacificilla (maailman ystävällisin lentoyhtiö) meinasi kahvimaito muuttua kurriksi, kun yritti tilata kahta olutta samalla kertaa. No, aina pitää antaa toinen mahdollisuus.

Tällä kertaa oltiin kaukaa viisaita ja varattiin majoituspaikka Nadista Hostelworldin kautta. Oli edullisimmasta päästä ja kun mainostivat faciliteettejä uima-altaasta internet-yhteyteen, niin ei kuin varausmaksu kehiin. Lentokentällä parin tunnin jonotuksen jälkeen päästiin tuloaulaan toteamaan, ettei kukaan ollut vastassa hostelista, vaikka niin oltiin luvattu. GREAT, hieno alku. Tämän jälkeen yksi jos toinenkin paikallinen "ystävällinen" alkoi myydä meille matkapaketteja, hotelleja yms., yms. Eivät suhisseet kaislahameet korvissa, eivätkä leit löytäneet meidän kaulaan. No, eikun taksi alle ja ajamaan halki pimeän, sateisen ja ankeahkon maiseman kohti majapaikkaa. Täällä muuten on talvi meneillään ja lokaalit pukeutuu toppatakkeihin ja karvalakkeihin. Paikallisessa lehdessä oli myös artikkeli, jossa neuvottiin miten suojata lapset kylmältä. Ja ennätysmäisen alhainen +17 celciuksen lämpötilakin on jo tänä vuonna koettu. Että silleen...

Yllätys oli siis melkoinen kun taksi pysähtyi lähinnä vajaa muistuttavan talon eteen keskelle peltoja. Hostelli voi todellakin mainostaa olevansa lentokentän lähellä. Koneet jyristelivät yli suorastaan kattoa hipoen. Ja missä uima-allas, ravintola ja se kuuluisa internet? No, ei ainakaan tässä tallissa. Ihan pokerina mainostavat em. mukavuuksia Hostelworldin sivuilla! Majoituttiin kuuden hengen dormiin, jossa onneksi oli ilmastointi, lämpötila nimittäin oli hiukan eri lukemissa kuin Sydneyssä ja yölläkin Nadissa oli melko lämmin.

Nadissa vietettiin kolmisen yötä miettiessä jatkoa. Ei taaskaan oltu juuri vietetty unettomia öitä matkaa suunnitellessa (tästähän on tullut jo tapa...). Katsastettiin ekana päivänä kaupungin ranta ja oli kyllä kaukana paratiisirannasta, täynnä roskaa. Hostelimme pikkuruinen Esteban-kissa päätti lähteä seuraamme päiväkävelylle ja raukalle tulikin sitten pupu pöskyyn kesken matkaa ja alkoi naukua epätoivoisena ja lähti ryntäilemään. Ei siinä auttanut muuta kuin napata katti olkapäälle ja kantaa loppumatka, jotta saatiin takaisin kotitantereelle. Kyllä sen jälkeen uni maittoi, siis katille, ja kelpasi auringossa makoilla ilman huolen häivää.

Nadin pikkukaupunki sisältää yhden kadun, matkamuistomyymälöitä ja useammankin "turistioppaan". Kiteytettynä Nadi on sitä mitä turi$mi on pahimmillaan. Virallisetkin turisti-infot ovat vain sisäänheittopaikkoja serkun matkamyymälään ja kaikki myyvät paketteja länteen, Yasawaksen saariryhmille. Nämä ovat siis resorttisaaria, johon useimmat nuoret backpackerit suuntaavat vaihtovuotensa päätteeksi tuhlaamaan hiellä ansaitut pennosensa. Hinnat saarilla tosin ovat aivan jotain muuta kuin mitä reppumatkailulla yleensä tarkoitetaan ja majoitus silti esim. 120 hengen dormissa!!!

Fidji ei siis todellakaan ole Aasian hintatasoa, vaan lähempänä Australiaa (kuten on tietty sijainniltaankin, luonnollista). Ainoa seikka, joka piti paikkansa hostelimme mainospuheissa, oli turisti-informaatio, jota omistaja/johtaja-nainen Donna hoitaa kiitettävällä sinnikkyydellä. Donna nimittäin istuttaa jokaisen vieraansa ensimmäisenä tai toisena päivänä tuoliinsa ja myy enemmän tai vähemmän väkisin retkiä lähinnä länsipuolen saariryhmille rapealla 30 prosentin provisiopalkallaan. Ja Donnan mukaan itäisellä Fidjillä, kuten Ovalaun saarella ja pääkaupungissa Suvassa, sataa tauotta, joten sinne ei kannata missään nimessä mennä. Okei! Ja rivien välistähän tietysti voi lukea, että noista halvemmista, ei niin turistoituneista paikoista, Donna ei saa kovinkaan suurta provikkaa.

Ja jos haluaisi itsenäisesti matkustaa Yasawaksen saarille, on se aika hemmetin kallista. Pelkkä lautta yhteen suuntaan yli 50 euroa! Mietiskelyn jälkeen ostimme halvimman mahdollisimman retken, pääsaaren Viti Levun kierroksen Feejeexperiencen matkassa, siihen kun sisältyi erinäisiä aktiviteetteja ja muutaman yön majoituksenkin saimme samaan pakettiin. Ja niin taas saatiin kokenutkin matkailija koukkuun... Ja tosiaan ekaa kertaa koko yhdeksän kuukauden matkanteon (ja varmaan ekana ikinä) aikana lähdimme ennakkoluuloja täynnä tuollaiselle kuuluisalle ryhmäbussimatkalle, joita olemme aina haukkuneet ja kammoksuneet.

Lauantai-aamuna meidät siis napattiin siniseen pikkubussiin noin 13 muun matkailijan seuraan ja lähdettiin kohti Coral Coastia, Viti Levu-saaren etelärannikkoa kohti. Ensimmäisenä päivänä mentiin rannalle ottamaan aurinkoa, lounastamaan ja tutustumaan toisiimme. Matkassa oli mukana viiden amerikkalaisen opikelijan porukka. Puolustuksena sanottakoon, että opiskelijan tehtävähän on opiskella elämää, eikä siis olla vielä sen asiantuntija. Mutta kun yksi tytöistä kysyy keitetty kananmuna kädessä: "Mikä tämä on?", ei härmäläinen siinä tiedä nauraako vai NAURAAKO? Tyttö ei ollut koskaan elämässään nähnyt keitettyä munaa saatika sitten sitä maistanut. No, illallisen yhteydessä toinen amerikkalainen oli kovinkin yllättynyt, kun kuuli että kala oli pyydystetty merestä, eikä siis tulekaan kaupan hyllyltä. Daah! Tässähän tuntee itsensä ihan neroksi...

Päivän muina aktiviteetteina oli kylävierailu ja surffailu hiekkasärkillä. Matkattiin siis bussilla paikalliseen kylään, jossa saimme kyläpäällikön talossa kattavan ja mielenkiintoisen luennon maan historiasta ja nykyelämästä. Fidjillähän suurin osa ihmisistä elää edelleen kyläyhteisöissä. Ja kannibalismiahan täällä harrastettiin aina tuonne 1800-luvun lopulle saakka. Eniten homo sapiensiksia nauttinut fidjiläinen oli syönyt elämänsä aikana 999 ihmistorsoa tuoreena tai vähemmän tuoreena. Ja Askoa ei siltikään pelottanut kylän päänleikkauspaikalla, vaikka padat jo porisi hellalla. Viimeinen syöty hemmo muuten sattui olemaan valkolainen lähetyssaarnaaja Thomas Blake, joka meni hölmöyksissään taputtelemaan kyläpäällikköä päähän poistaakseen tämän päästä siihen laskeutuneen kärpäsen. No, hyvillä aikeilla ei ollut merkitystä, pataan meni ukko ja vain kengät jäi syömättä ja ovat nykyään Suvan museossa turrejen ihasteltavina. Päähän ei nimittäin täälläkään parane aikuisia koskea, saattavat vieläkin suutahtaa kovinkin, on nimittäin pyhä osa, kuten Aasiassakin. Kylään mentäessä piti myös kaikkien pukeutua saronkeihin ja olkapäät peittävään paitaan. Fidjillähän miehet pukeutuu hameisiin, on muuten aika makean näköistä, eikä ollenkaan höhlän. Kylässä ei myöskään saa pitää aurinkolaseja tai hattuja.

Kylän jälkeen jatkettiin hiekkasärkille laskettelemaan tai ehkä ennemmin bodyboardaamaan. Mäki näytti aika hurjalta, mutta sen kummempaa, kuin hiekkaa suussa ja silmissä, ei sattunut. Tuossa Askon tyylinäyte seisaaltaan. Hiekkasärkiltä ensimmäisen yön majoituspaikkaan Mango Bayhin, jossa majoituimme dormiin, joka olikin ihan eri tasoa kuin Nadissa tai edes
Australiassa. Tosi hyvät pedit ja siisti paikka kaikin puolin. Feejeexperiencen ideahan on, että voit hypätä bussista pois ja takaisin kyytiin mistä reitin varrelta vaan, soitat ja ilmoitat vaan itsesi edellisenä päivänä puhelimitse. Meidän suunnitelmana oli ekaksi jatkaa heti ekan yön jälkeen eteenpäin. Pienien terveydellisten seikkojen vuoksi päätimme kuitenkin jäädä Mango Bayhin ja ottaa seuraava bussi kolmen yön päästä. Mutta siitä lisää sitten seuraavassa jaksossa...

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jaa, jenkki tytöllä on muna kädessä eikä raukka tiedä mitä sillä tehdä? On ne sitten sivistymättömiä...

Kyllä amerikkalaisista tosiTVn ohjelmista saa toisen kuvan!

Totuus on yhäkin tarua ihmeellisempää.

J

Julia kirjoitti...

Hello :)

Eli tästä voisi ajatella, että ihan ok mesta? Kannattaa lähteä täältä sinne saakka? Toi retki kuullostaa kivalta, semmonen sitten laitetaan matka suunnitelmaan! Odotetaan Petrin kanssa mielenkiinnolla lisä raporttia :)

Asko, sulle sopii hame! Huomasin sen jo Bangokissa kun oltiin temppeleitä katsomassa ;) Kesä kuumalla hame on ihanan vilpoinen, vai mitä?

Voikaa hyvin!!!

Anonyymi kirjoitti...

Moikka,

Fidzi vs. Kuusamo... Rukan Kotipizzan myyjä on varmaankin koulutettu palvelemaan Air Pacificilla. Ei tullut yhtään turhaa sanaa suusta.

Oltiin Hannen 40v synttäreillä Kuusamossa viime viikolla. Käytiin laskemassa koskea kumiveneellä ja vaeltamassa lasten kanssa Karhunkierroksella. Kosken lasku oli kyllä niin hauskaa puuhaa että sitä voi suositella kaikille (kun kosket ovat luokissa 2-4. Melkoinen extrem-keikka on myös mennä jyrkässä maastossa 9 lapsen kannssa, vaikka aikusiakin oli paikalla 8kpl.

Mehtosella oli kalareissusta jotain meilä, joten lukaseppa nekin.

Risto

Sykerö kirjoitti...

Vai sellanen fitsi se.

Ite tykkään noista turistibussaamisista, kuuntelet vaan sujuvasti tarinoita ja katselet ympärille. Sitten plussana vielä noi hauskat kanssamatkustajat.
Harvoin on kenestäkään kanssapalloilijasta ollut mitään ikävää sanottavaa.

Jussi kirjoitti...

'Tere', sano virolainen ...

Mites siellä menee?
Täällä on tehty kaikkien aikojen lämpöennätys. +37,2'C Liperissä pohjoiskarjalassa.
Edellinen ennätys +35,9'C oli 1914 Turussa.

Tarvitaanko siellä, missä nyt olette villapaitoja? ;)

Kerranki ku suomessa pääsee retostelemaan auringolla ja lämmöllä niin pitäähän sitä tilaisuus käyttää !

Ei ole tänä kesänä säiden puolesta ulkomaan matkoja katsella. Ihan vaan kotona olemalla on pystynyt hikoilemaan.

Laittakaahan tietoa tulemaan Uuden-Seelannin lämpöennätyksistä.

Asko & Irina kirjoitti...

Jussi: Onhan se mukava, kun tuntee valilla (=kerran elamassaan)itsensakin vahintaan polttomoottorin keksijaksi...
Julia: Laitoin jotain omia mietteita tuon uusimman loppuun. Voisi olla hyva idea kayda kirjastossa katsomassa jotain Fidzi matkaopasta (esim. Lonely Planet), niin on jotain katta pidempaa paikanpaalla. Hmmm...kiitos! Onkos noita hameita nakynyt miehilla terdella, jos vaikka ensi kesaksi tuon muodin Hesaan?
Risto: Taalla on huomannut, ettei aina tarvitse lahtea merta edemmas turreilemaan. Turhan vahalla arvostuksella on Suomen kohteet. Maailmalla vaan tuntuu olevan suurempi markkinointikoneisto...
Sykero: Helppohan se matkustaa bussissa, jos on sosiaalinen, mutta kun me...Yksi vika noissa bussimatkoissa on: HINTA. Ei ole varaa istua vuotta jarjestetyilla matkoilla. Niin ja ne kanssamatkustajat :)
Jussi: Ennatys pois turkulaisilta, voisi menna huonomminkin. Kylla taalla on lammasta paalla ja alla. krohom. Taalla pyoritaan paivisin 12-17 ja yolla 2-7. Eli pirun kuuma :/ Mutta taalla pitaisi kuumana kesapaivana tulla 40 mittariin. Sita odotellessa...

Julia kirjoitti...

Asko: Tuo muoti mukanasi tänne :) Aina löytyy pari hullua (sun lisäksi) ja mukavuudesta ei kannata helteillä tinkiä! Miesten tulisi kokeilla hamosia ja huomaisivat miten mukavan vilposia ne on!

Pärjäilkää :))