torstai 1. heinäkuuta 2010

20.-24.6.2010 Australia road trip osa V

Puolisekavissa tunteissa siirryin pelkääjän paikalle nuolemaan haavojani viinitönikän kanssa. Hiukan tuo poskipää haittasi näkökenttää, joten parempi olikin siirtyä kuskin pukilta pois. Tosin mukavampihan se on ajaa mitä vähemmän näkee muuta liikennettä... Hienon päivän päätteeksi ajeltiin Brisbanea kohti. Poikettiin jonkin sortin "hevoskukkuloilla" ihailemassa villinlännen maisemia Ameriikan tyyliin, vain Pekka, Kuunsäde ja Hopeanuoli puuttuivat. Preeriamaisemien lisäksi 7-päivää paparazzin (Irri) zoomiin tarttui jonkin sortin liikenneonnettomuuskin (alla).

Brisbanessa suunnitelma oli parkkeerata liityntäpysäköintiin ja piipahtaa junalla keskustaan. Ennenkuin päästiin perille normaalin kiertelyn jälkeen, alkoi radiosta kuulua etäisesti tuttua älämölöä. Elikkä jonkin sortin piraattiradio oli päässyt aalloille. Ja voitteko uskoa mikä onkaan ensimmäinen aihe, kun on kyse Suomiradiosta? ALKOHOLI! Suomessa siis ei ilmeisesti ole mikään muuttunut...Ei ihme, että meidän maine ulkomailla on juuri tätä, mutta olo tuli silti kotoisaksi :) (Valitettavasti ei saada ladattua videota, koitetaan vielä myöhemmin uudestaan)

Mutta jokaista nousu(humala)a seuraa lasku. Muukin kuin baarilasku. Vietettiin siis valejuhannus loppuun asti M&M-tunnelmissa (siis Matti & Mervi). Sen verran olimme ilmeisesti henkisesti ja fyysisesti loukkaantuneita, ettemme päässeet yhteisymmärrykseen...oikeastaan mistään. Taas kerran vedettiin esiin kompromissikortti. Auto parkkiin Korson asemalle ja nukkumaan kello 7 illalla. Näin se päivä kääntyi yöksi. Kuten huomaatte, niin autoilu on vetänyt muutaman kerran hermot hiukan kireäksi :/ Terveisiä vaan työmatkalaisille sinne Kehä-III varrelle...

Brisbaneen kuitenkin päästiin jo paremmassa "säässä", vaikka kuvan perusteella Irrillä oli vieläkin jotain hampaankolossa. Brisbane osoittautui mukavalla tavalla ei niin kiireiseksi suurkaupungiksi, upeine arkkitehtoorisine rakennuksineen, puistoineen ja jokimaisemineen. Päivät koostuivat picnikistä kasvitieteellisessä puutarhassa, ilmaisen netin käytöstä kirjastossa ja illalla kasinolle. Ja koska meillä oli matkailuauto alla, ei sillä voinut ajaa keskustaan saakka, vaan jätettiin kiesi juna-aseman ilmaisille parkkiksille ja matkattiin illaksi junalla keskustaan. Ainoa kinkkinen seikka oli löytää iltamyöhällä säädyllinen paikka nukkua autossa. Eräskin yö vietettiin sitten aseman parkissa.

Wicked oli siis aluksi vuokrattu kahdeksi viikoksi, jonka aikana oli tarkoitus ehtiä noin 2500km:n matka. No, viikon jälkeen huomasimme, että olemme saavuttaneet päiväkilometrimääräksi keskimääräisesti noin 100km ja päätimme pidentää vuokrausaikaa muutamalla päivällä. Itärannikollakin riittäisi nähtävää ja koettavaa useaksi viikoksi, jos jokaiseen mielenkiintoiseen paikkaan pysähtyisi. Kävimme huoltamassa piiputtavaa akkuamme ja päädyimme Wickedin Tattarisuon sivukonttoriin. Koko prosessi oli sen verran pitkä, että ehdimme ottamaan nokosetkin "upeissa" maisemissa.


Jatkettuamme matkaa kohti etelää ja Gold Coastia sattui tälle matkalle myös yksi upeimmista kokemuksistamme koko reissun aikana. Sijoitimme vähiä pennosiamme melko hinnakkaaseen valasreissuun (55e/hlö). Mutta kyllä oli kaiken rahan väärti. Nimittäin ryhävalaat uivat Australian itärannikkoa pohjoiseen päin juuri tähän aikaan, kun siirtyvät Antarktikselta Whitsundayn saarten tuntumaan synnyttämään poikasia. Nimittäin poikaset syntyvät miltei täysin ilma lämmittävää rasvakerrosta ja Antarktiksen kylmissä vesissä kävisi huonosti. Joten poikaset syntyvät täällä ja kasvavat vinhaa 60-80kg:n päivävauhtia, jotta ovat valmiita palaamaan äitiensä kanssa etelän kylmiin vesiin kun aika koittaa.

Ja me pääsimme seuraamaa noita upeita eläimiä ihan lähietäisyydeltä, upeaa! Aivan mahtava kokemus. Tiesittekös muuten, että ryhävalaat ovat ainoita valaita, jotka laulavat. Ja että ryhävalaan hypyt vedenpinnan yläpuolelle, ovat osa niiden kommunikointia. Veteen tipahtaessaan valas nimittäin saa aikaan kuuluvan äänen, joka kantaa vedessä kymmeniä kilometrejä. Ja nämä valaat todella hyppivät meidänkin reissullamme, oikein kunnon paraatihyppy sivukierteellä (Pinja, olisit antanut hyvät pisteet).

Kävi tietysti kuitenkin niin, ettei kamera ollut ihan ladattuna, joten kuva siitä jäi saamatta. Mutta tunteet on pelissä, kun ensimmäisen kerran valas ui veneen viereen, nousee pintaan puhaltaen hengityspilven ja selvästi katsastaa sinut. Tämä ei varmasti unohdu meiltä kummaltakaan koskaan! Pääsisittepä te kaikki kokemaan saman!

11 kommenttia:

Julia kirjoitti...

Wautsi Wau!! Mahtavia kuvia!! Tietty livenä näkeminen olisi kaikista paras, mutta käy se näinkin, kun ei vaihtoehtoja ole :)

Mites teillä nyt menee, oletteko päässeet M&M vaiheen yli vai jatkuuko teidän juhannus vieläkin? Kyllähän oikeilla Matilla ja Mervilläkin tuppaa putki aina vähän jatkumaan suunniteltua pidempään ;) Kunhan ette ihan kokonaan ota mallia niiden tavasta riidellä (puukot viuhuu);)

Voikaa hyvin!! Me odotetaan täällä Petrin kanssa rapsaa Fidjistä!

Marika kirjoitti...

Tekö siellä Korson asemalla olittekin graffitein koristellulla autolla?? Olisitte kylään tulleet kun olitte ihan kulmilla:)
Voi ihania valaskuvia, just tuli FST:ltä ohjelma noista valaista missä seurattiin niiden pitkää matkaa poikasineen.
Jatkakaa samaan malliin ja pitäkää suomalaisten mainetta yllä!

Asko & Irina kirjoitti...

Julia: Oisko niin, etta kun ilmat kylmenee, niin tunteet kuumenee :) Eli onneksi paastiin takaisin lampimaan. Oikeasti kaikki loistavasti. Toistaiseksi fiilikset Fidzilta vaihdelleet. Tulossa on piiitka raportti, mutta pidetaan teita viela jannityksessa.
Marika: Kuten sanottua, yleensa majaillaan Hki-Vantaan Esson tienoilla, mutta vaihtelu virkistaa. Noita valaita voi nahda tahan aikaan jopa rannalta, kuten mekin naimme Byron Bayssa. Eli paikallisille arkea...

Anonyymi kirjoitti...

Aivan mahtavia kuvia!! Noita haluais kyllä mielellään nähdä. Tosin ei ehkä ihan omasta veneestä...

t. marie

Julia kirjoitti...

Marie, ha haa :)) Se oliskin super juttu kun valas nähtäis tällä puolella palloa :) Vois olla vene jos toinen nurin! Porvoo on kyl ihan hyvin hoitanu lööpit tällä viikolla ilman valaita!!

Anonyymi kirjoitti...

Ja mä varmaan taas joutuisin paikallisradioon selittelemään et mitenkäs tässä näin pääsi käymään....Koska siis Porvoon se valaskin ihan varmasti valitsis ensimmäiseksi matkakohteeksi!! :)

Asko & Irina kirjoitti...

Julia & Marie: Olis aikamoinen looppi, johon Marie varmalla joutuis kommentoimaan. Ei olla viela paasty kattomaan patkaa, mutta sulla varmaan oli paljon sanottavaa, jota et ehka voinut lahetyksessa sanoa... vai? =)

Anonyymi kirjoitti...

Arvatkaa vaan!!!

Jos muuten kuulette valas havainnoista Hangon suunnalla tänään niin se olin vaan minä joka otin aurinkoa. :)

Marie kirjoitti...

Ja kun huomasin koko ajan unohtavani allekirjoituksen niin loin sitten vihdoin ja viimein profiilin...

Julia kirjoitti...

Marie, parempi myöhään kun ei milloinkaan :) Täytynee pitää FST auki! Jos jotain tapahtuu, niin Marie hoitaa kommentoinnit ))

Unknown kirjoitti...

Varmasti upea kokemus ollut tuo valaiden näkeminen. Itseä olisi ehkä hieman pelottanut, jos vaikka olisivat painollaan kaataneet veneen.. hui. Mutta ystävällisiä otuksia nuo kai on?!
Täällä helteet jatkuu jo toista viikkoa. Ulkona mittarissa +32 ja loppuviikoksi luvattu samanlaista. Mikäs tässä nauttiessa työnteosta viileässä toimistossa :)