maanantai 23. marraskuuta 2009

23.-25.11.2009 Pulau Bunaken, Pohjois-Sulawesi, Indonesia (18056km)

Paratiisi on vihdoin löytynyt täältä Bunakenin saarelta, Indonesiasta! Lennettiin Manadoon ja sieltä parin päivän päästä pikkuinen laivamatka tänne saarelle. Sivistys tai ennemminkin länsimainen turmeltuneisuus on kulkeutunut myös tänne lähinnä rikkaiden sukellusturistien myötä ja majassamme on siis myös wifi-yhteys, joten blogin päivittäminen onnistuu hyvin terassin riippumatossa (oma on taas käytössä!) makaillen ja katsellen merinäköalaa. Saari koostuu palmuista, meri kohisee ja aallot lyö rantaan. Majan terassilta on näkymä tulivuorelle, jonka lakea peittää pilvien muodostama hattu.

Hinnat täällä on melko korkeita edellä mainituista syistä ja saarella on useita eurooppalaisten omistamia sukellusyrityksiä. Tavalliseen tapaan, suomalainen sukelluskoulu täällä nyhtää asiakkailtaan korkeimmat hinnat sekä majoituksesta, että dyykeistä. Majoituttiin Bunaken Island Resortin majoihin. On kyllä reissun hienoin mesta tähän asti: Balilta tuodut kalusteet majassa, ilmastointi (joka tosin on päällä vain yöllä, koska sähköt ei toimi päivällä. Koko lysti ruokineen maksaa 33 euroa vrk, joten vielä pysytään budjetissa juuri ja juuri. Majoituksiin kyllä kuuluu kaikki ateriat, koska saarella ei ole erikseen mitään ravintoloita ja muitakaan palveluita. Ateriat koostuu salaatista, kalasta ja riisistä, joten hoikkana pysytään tällä dieetillä.

Pääasiallinen tekeminen saarella muodostuu sukelluksesta ja taaskin tutusta riippumatossa levytyksestä. Sukellusvedet kuuluvat olevan maailman parhaita, tosin sää on aika tuulinen tähän aikaan vuodesta, mikä sekoittaa vettä ja huonontaa jonkin verran näkyvyyttä. Aina se kuitenkin Suomen sukellusvedet voittaa.

Toisena päivänä päästiin vihdoin itse asiaan, eli dyykkaamiseen. Ensimmäinen sukellus oli hiukan yli 20 metriin ja kalaa oli enemmän kuin milloinkaan millään sukelluksella on ollut. Eivät turhaan kehuneet Indonesian vesiä yhdeksi maailman parhaista kohteista! Toinen sukellus oli lähinnä virtasukellus, jossa vain mennään virtauksen mukana ja maisemat vaihtuu kuin elokuvissa. Syvyyttä oli melkein 30 metriä ja kovat oli virtaukset. Sukellusten antia: kilpikonna, krokotiilikala, skorpionikaloja, erilaisia merietanoita, pari mureenaa, isoja kalaparvia ja upeissa väreissä kaunista korallia. Onnistuneet dyykit siis kaikin puolin.

Majapaikassamme paikallisilla on lemmikkinä apina, jonka paras kaveri tuntuu olevan kana. Kuin suoraan sarjakuvasta; kana istuu apinan sylissa ja apina hellästi nyppii loisia kanan sulista. Tältä ainakin ulospäin näyttää, saattaahan kana olla panttivankinakin. No, onneksi apinareppanalla on kaverina edes kana, sosiaalinen eläin kun on.

Täällä saarella suunniteltu olevamme vielä pari päivää ja sitten siirrytään takaisin mantereelle ja suunnitelmat sen jälkeen onkin auki. Ainoa rajoite on lento 17.12. takaisin Kuala Lumpuriin, viisumi umpeutuu melko lähellä sitä aikaa ja joudumme poistumaan maasta. Paratiisisaarelta kuittaa kettu kanan ja apinan kanssa toistaiksi.

7 kommenttia:

Liisa Lindqvist kirjoitti...

Tuolla on ne hyvät kalasoppavedet, ihan kuin keitossa uisi:o)

Aika hämmentävää toi kana-apina yhdistelmä, ehkä se ei ole koskaan nähnyt oman lajinsa edustajia ja luulee olevansa kana...

Kuukausi jouluun eikä valkoista ole maassa ollenkaan - taitanee tulla taas musta anti-joulu meillekkin.

-Liisa ja Pekka

Anonyymi kirjoitti...

Terveisiä suloisesta suomesta.

Täällä on näkyvyys maan päällä huonompi kuin siellä vedessä.
Yhtä märkää tosin on.

Mietin tuossa kommentointiamme Indokiinan maiden eroista, 'kumpi maa voi huonommin tms'. Jonkun lukijan mielestä voipi kuulostaa mietteemme peräti kornilta. . .
Ja TAVIKSEN on pakko luottaa shitipediaan ku ei 1985 tietosanakirjaankaan uskalla enää luottaa. Eikä tavis oo edes käynyt kummassakaan maassa. Joten sanojesi painoarvo on ehkä tukevampi?!

Pitää nyt heittää muita lukijoita ajatellen että tällainen kommentointi on Askon ja mun välillä varsin normaalia, ja tosissamme olemme AINA.

Niin ja mitä kulttuuriperimältään hienoon (jumalan hylkäämään) Kiinaan tulee niin Vantaa hiljenee tältä osin ('ne voi lukea näitäkin viestejä...').

Uusi mestanne kuulosta Todella hyvältä. Varsinkin dyykkaus osuus.
Ei ollu Maltan vedet noin kalaisia.

Helevetti, kohta joutuu ottamaan lennon niille nurkille. Eikös sitä sikalunssasta pari viikkoa vapaata saanut.

Jos on aikaa Kuala Lumpurissa niin käykää Batu caves:lla. Alle tunti dösällä.

Jep.
Pärjäilkää, mekin yritetään. ...kele

Jussi

Anonyymi kirjoitti...

uikaa virran mukana kih.

Anonyymi kirjoitti...

Argh! Tahtoisin niin olla siellä!!

t. marie

Anne kirjoitti...

Erakko-Erno eräästä pienestä suomalaiskylästä heittäytyy vastahankaiseksi ja toteaa omaan tapaansa, että täällä on minun paikkani ja tästä nautin. Teille suon kaiken sen kauniin. Niin maanpäällä kuin nesteessäkin. Mualima pelatuu kun yksi ei suostu laivaan eikä lentokoneeseen. Jos rahat riittää niin lennätän teidät tänne kesken lomanne minun iltaani piristämään. :D

Olette, silmäni, korvani, moraalini ja sensuroimaton googleni, makuaistini ja testialustani maailman kaikille uusille bakteerikannoille. Miksi minun tulisi tehdä samaa perässä jonka ammattilaiset hoitaa timantin erehtymättömällä kauneudella. Teihin luotan kuin vuoreen. Ja se vuori olkoon se siintävä kukkula siinä riippukeinunne ulottuvissa.

Ja yksi elämä riittää kuin riittääkin...

Anonyymi kirjoitti...

Olettekste ihan oikeasti jossain ulkomailla, vai onko nää apina-kana eläimet joiden mömmöjen aiheuttamia hallusinaatioita teidän vai minun silmissä.

Risto

Asko & Irina kirjoitti...

Liisa: Keitto miinus tilli! Älkää välittäkö, musta joulu se on täälläkin. Joululaulut soi jo ihan täysillä. Lämpötila on tosin jonkin verran enemmän...
Jussi: Tervetuloa tänne vaan!
Anne: Hienoa, ettet kaipaa muuta kuin mitä sinulla on, jees homma! Ja mitä tulee mainitsemaasi erehtymättömään tarkkuuteen matkustamisessa, niin eihän me kaikkia mokia blogiin laiteta!
Risto: Ei ole harhoista kyse, täällä huumeista saa kovat tuomiot... toisin kuin Teneriffalla... Terkkuja perheelle!