23.-25.11.2009 Pulau Bunaken, Pohjois-Sulawesi, Indonesia (18056km)

Paratiisi on vihdoin löytynyt täältä Bunakenin saarelta, Indonesiasta! Lennettiin Manadoon ja sieltä parin päivän päästä pikkuinen laivamatka tänne saarelle. Sivistys tai ennemminkin länsimainen turmeltuneisuus on kulkeutunut myös tänne lähinnä rikkaiden sukellusturistien myötä ja majassamme on siis myös wifi-yhteys, joten blogin päivittäminen onnistuu hyvin terassin riippumatossa (oma on taas käytössä!) makaillen ja katsellen merinäköalaa. Saari koostuu palmuista, meri kohisee ja aallot lyö rantaan. Majan terassilta on näkymä tulivuorelle, jonka lakea peittää pilvien muodostama hattu.

Hinnat täällä on melko korkeita edellä mainituista syistä ja saarella on useita eurooppalaisten omistamia sukellusyrityksiä. Tavalliseen tapaan, suomalainen sukelluskoulu täällä nyhtää asiakkailtaan korkeimmat hinnat sekä majoituksesta, että dyykeistä. Majoituttiin Bunaken Island Resortin majoihin. On kyllä reissun hienoin mesta tähän asti: Balilta tuodut kalusteet majassa, ilmastointi (joka tosin on päällä vain yöllä, koska sähköt ei toimi päivällä. Koko lysti ruokineen maksaa 33 euroa vrk, joten vielä pysytään budjetissa juuri ja juuri. Majoituksiin kyllä kuuluu kaikki ateriat, koska saarella ei ole erikseen mitään ravintoloita ja muitakaan palveluita. Ateriat koostuu salaatista, kalasta ja riisistä, joten hoikkana pysytään tällä dieetillä.

Pääasiallinen tekeminen saarella muodostuu sukelluksesta ja taaskin tutusta riippumatossa levytyksestä. Sukellusvedet kuuluvat olevan maailman parhaita, tosin sää on aika tuulinen tähän aikaan vuodesta, mikä sekoittaa vettä ja huonontaa jonkin verran näkyvyyttä. Aina se kuitenkin Suomen sukellusvedet voittaa.

Toisena päivänä päästiin vihdoin itse asiaan, eli dyykkaamiseen. Ensimmäinen sukellus oli hiukan yli 20 metriin ja kalaa oli enemmän kuin milloinkaan millään sukelluksella on ollut. Eivät turhaan kehuneet Indonesian vesiä yhdeksi maailman parhaista kohteista! Toinen sukellus oli lähinnä virtasukellus, jossa vain mennään virtauksen mukana ja maisemat vaihtuu kuin elokuvissa. Syvyyttä oli melkein 30 metriä ja kovat oli virtaukset. Sukellusten antia: kilpikonna, krokotiilikala, skorpionikaloja, erilaisia merietanoita, pari mureenaa, isoja kalaparvia ja upeissa väreissä kaunista korallia. Onnistuneet dyykit siis kaikin puolin.

Majapaikassamme paikallisilla on lemmikkinä apina, jonka paras kaveri tuntuu olevan kana. Kuin suoraan sarjakuvasta; kana istuu apinan sylissa ja apina hellästi nyppii loisia kanan sulista. Tältä ainakin ulospäin näyttää, saattaahan kana olla panttivankinakin. No, onneksi apinareppanalla on kaverina edes kana, sosiaalinen eläin kun on.

Täällä saarella suunniteltu olevamme vielä pari päivää ja sitten siirrytään takaisin mantereelle ja suunnitelmat sen jälkeen onkin auki. Ainoa rajoite on lento 17.12. takaisin Kuala Lumpuriin, viisumi umpeutuu melko lähellä sitä aikaa ja joudumme poistumaan maasta. Paratiisisaarelta kuittaa kettu kanan ja apinan kanssa toistaiksi.