torstai 19. elokuuta 2010

3.-5.8.2010 Kiwi road trip, osa IV


Aamusella oli siis edelleen eväät tallella, huolimatta opossumeista, jotka ilmeisesti olivat hyppineet myös kylmalaukun päällä yrittäen avata sitä. Sää oli erittäin sateinen ja sumuinen ja otimme asioiden hoidon ja nettailun jälkeen suunnaksi Rotoruan. Hajua oli helppo seurata. Rotorua on siis geotermaalista aluetta, jolla on kuumia ja pulppuavia mutalähteitä sekä geysirejä. Ja koska alue on vulkaaninen, on haju sen mukainen. No, tulipa ainakin kotoinen olo, vai mitä Asko? Rotoruassa oli tarkoitus siis yllättää toinen KiwiX-kuski Ringo. Ringo oli siis tietoinen, että olemme Uudessa-Seelannissa, mutta olimme ilmoittaneet, ettemme todennäköisesti ehdi häntä tavata kireiden matkailuaikataulujen vuoksi. Ja Ringohan myös ajaa Kiwi-bussia ja seurasi Flean renkaanjäljissä, noin viisi päivää jäljessä (bussit menee rinkiä ympäri maata, kahteen suuntaan).

Hiukan pohjustusta jekulle: Ringo on siis 25-vuotias sinkkumies ja matkailivat siis Fidjillä Flean kanssa (ovat kaveruksia). Ja koska nuorella miehellä hormonit hyrrää, katselee Ringokin nuoria naisia sillä silmillä. Meidän tapaamisemme jälkeen pari lomaili siis vielä muutaman päivän Manta Ray-saarella ja siellä Ringo oli iskenyt itselleen kanadalaisen tytön. No, aamusella ei enää kuulemma niin kiinnostanut, ennemminkin hävetti. Ja Fleahän tietysti kertoi meille koko tarinan. Juonemme oli siis seuraavanlainen: jätämme Ringolle hänen Rotoruan majapaikkaansa viestin, joka suomennettuna menee suunnilleen näin: "Kiitos ihanasta ajasta Manta Ray-saarella, muistat varmasti minut. Olen matkalla kotiin, mutta ennen sitä meidän pitää keskustella eräästä asiasta. Tapaa minut Lava-baarissa tänä iltana klo 6. Rakkain terveisin, C." Emme siis tienneet tytön nimeä, mutta eipä muistanut Ringokaan, joten kaunokirjoitus ja keksitty nimen alkukirjain riittänee. Kävin siis jättämässä viestin hotellin respaan.

Ennen iltaa päätimme kuitenkin tutustua Rotoruan nähtävyyksiin. Ensin kaupungin puistoon, jossa voi ilmaiseksi tutustua kuplivaan mutaan ja voimakkaaseen rikinhajuun. Geysirit on kuitenkin alueella, jonne ei pääse ilmaiseksi. Kaupungissa toimii kaksi eri "teemapuistoa", joihin pääsee tutustumaan vulkaaniseen toimintaan. Toinen on hallituksen paikka Te Puia, jonne saa pulittaa sievoisen summan sisäänpääsystä. Toinen on paikallinen Whakarewarewan maorikylä Rotoruan kaupungin keskellä, jossa kylän asukkaat toimivat oppaina ja esittelevät kyläänsä ja sen historiaa. Valitsimme jälkimmäisen jo hintasyistäkin ja myöhemmin selvisi, että olimmekin tietämättämme valinneet vaihtoehdon, joka tukee paikallisten pärjäämistä. Ensin näimme turreille suunnatun konsertin, johon sisältyi paikallista laulua ja muun muassa haka-sotirutanssi, jonka muuten myös Uuden-Seelannin rugby-joukkue All Blacks aina tekee ennen matsejaan. Hakaan kuuluvat olennaisena osina kielen ulostyöntäminen ja suuret silmät pelotteina. Maorisoturit tekivät hakan aikoinaan aina ennen taisteluja ja tarkoituksena olikin yrittää pelottaa vastapuolta jottei taisteluun edes mahdollisesti tarvitsisi lähteä. Hienon näköistä!

Kylässä paikallinen väki käyttää edelleen alueen vulkaanisuutta apuna päivittäisessä elämässä ja esim. maauunit ovat kovassa käytössä. Nautimme paikalla myös kuumassa lähteessä kypsynyttä maissintähkää ja ihan maissilta maistui.Käyntimme aikana satoi aika runsaasti ja yhdistettynä sumuun ja kuumien lähteiden savuun, oli näkyvyys jokseenkin heikko, joten kuvien ottamiselle ei ollenkaan suituisa keli. Jäätiin myös kierroksen jälkeen odottelelmaan alueen suurimman geysirin purkautumista. Oli aika laiskalla tuulella, sillä pientä purskauttelua vain, vaikka yleensä suihkuaa jonnekin 30 metriin saakka. Alueella on kuulemma ollut aiemmin enemmänkin geysireja, mutta luksushotellit ovat ohjanneet kuumia lähteitä omaan käyttöönsä ja sitä myöten geysireiden toiminta on vähitellen hiipunut. Suurin Pohutu-geysirkin on kuulemma ollut aikanaan puolet korkeampi kuin nykyään. Niin se ihminen on jälleen päässyt peukaloimaan luontoa...

Kylässa saimme kutsun myös tulla illalla paikallisten seuraan kylpemään kuumiin lähteisiin. Kylän väki kylpee yhdessä joka päivä aamuin ja illoin. Puhdistautumisen lisäksi kylpemisessä on sosiaalinen aspekti. Sekä naiset, että miehet kylpevät kaikki yhdessä, alasti, mutta kuulemma alastomuutta säätelevät tiukat käyttäytymissäännöt (katsominen poispäin toisen tullessa altaaseen jne.). Kuulemma yksi ainoa ulkomainen on ikinä noudattanut kylpykutsua, oli brittityttö, joka ei kuitenkaan uskaltanut riisua vaatteitaan ja pötki kesken pakoon. No, mehän tietysti olimme jo melkein singnaamassa itsemme mukaan, mutta kun oli tuo Ringon tapaaminen jo sovittuna. Niin, niin...

Whakarewarewan kylästä lähdettiin nauttimaan päivällinen ennen Ringon yllätystä. Päivällisen jälkeen suuntasimme Lava-baariin odottelemaan. Nähtiin mies putsailemassa bussiaan baarin takana ja olikin lähellä, ettei paljastuttu. Luikittiin sateen turvin bussin viertä pitkin baariin. Ringo tuli baariin hiukan yli kuusi ja kyllä oli meillä naurussa pitelemistä. Oli kuulemma panikoinut ihan kunnolla ensin saatuaan viestin ja soittanut Flealle, joka oli ollut tietysti juonessa mukana ja miettinyt Ringon kanssa, mahtaako olla kyse ennemmin Ringon tulevasta isäksi tulosta kuin mahdollisesta sukupuolitaudista. Ringo oli kuitenkin myös puhelun aikana miettinyt onko kyse jekusta ja painostanut Fleata kertomaan mahdollisista tiedoistaan. Flea ei kuitenkaan murtunut, mutta hetken keskustelun jälkeen Ringo arvasi, että kyse olisi meistä, koska Flea kertoi meidät tavanneensa. Ei ollut mies ihan tyhmimmästä päästä, osasi laskea yhteen yksi ynnä yksi. Ilta jatkui hauskasti ja venyi aamun puolella ennen kuin startattiin auto ja siirryttiin nukkumaan Rotoruan ulkopuolelle, opossumien seuraan. Ja Irri herätti minut yön aikana vain kahdesti - kuultuaan ääniä. Ja työmiehen hymy, joka näkyy kuvassa ei ole muuten kummankaan meidän...

Seuraavana aamuna suunnattiin kohti Wellingtonia, josta olisi tarkoitus ottaa lautta eteläsaarelle seuraavana aamuna. Sää oli jälleen erittäin sateinen, mutta siis sopiva ajamiseen. Asko ei edellisen illan jälkeen ollutkaan ajotuulella tai -kunnossa, joten Irri otti ensimmäisen ajovuoron. Ajoimme koko päivän ja saavuimme Wellingoniin iltasella. Mitään erikoista raportoitavaa ei kaupungista ole, jäimme vain yöksi parkkikselle odottelemaan aamua ja kello kahdeksan lauttaan nousua.

Aamusella lautalla päästin vihdoin taas peseytymään ja nukkumaan muutama tunti. Wellingtonista lähtiessä sää oli erittäin tuulinen ja merenkäynti sen mukainen, mutta heti eteläsaaren lähistolle päästyämme näytti aurinko kasvonsa ja sää oli kuin morsian, nyt ei kuitenkaan niin kostea. Päätimme jäädä lauttasatamakaupunki Pictoniin yöksi ja hemmottelimme itseämme omalla huoneella hostelissa. Hosteli kun teki meille tarjouksen, josta ei voitu kieltäytyä; ilmaista nettiä, aamiainen, kuuma vesisammio pihalla ja kaiken kukkuraksi vielä suklaavanukasta ja jäätelöä iltaisin. Mutta koska sää oli suorastaan upea, päätettiin ensin käydä ulkoilemassa ja käytiin valloittamassa paikallinen kukkula ennen kuin hemmottelisimme itseämme. Olihan tuossa sitten taas kiipeämista, mutta huipulta näkymät jälleen upeat. Tämä eteläsaari onkin Uuden-Seelannin hienoimpia maisemia täynnä, täällä kun niin usein näkee samassa kuvassa sekä sinisen meren, että lumihuippuiset vuoret. Pictonissa vietettiin rentouttava ilta ennen lähtöä etelään päin.

4 kommenttia:

Julia kirjoitti...

Pöh!! Harmi kun Ringo oli tajunnut jekun! Kuullosti nimittäin niin hauskalta jutulta, että olis ollu siper hauskaa, et vedätys olis onnistunut loppuun saakka :)

Hitsi mitä paikkojen nimiä siellä päin maailmaa on! Lukihäiriöisellä kestää minuutteja tavata tommosia aakkoshirviöitä:)

Hyvää kesälomaa mulle!!

Julia kirjoitti...

Siis super hauskaa, ei siper hauskaa :)


T:Lukihäiriö

Anonyymi kirjoitti...

ALARM!! ALARM!!

Asko, olet epäilyttävässä seurassa!

ALARM!! ALARM!!

Kehotan teitä hakeutumaan välittömästi "isänmaalliskristillissiveään" ympäristöön pois tuollaiseta hetken huuman hakijoista.

Sellainen paikka on mm. Turun saaristossa lokakuussa.

Risto

Asko & Irina kirjoitti...

Julia: No, Ringo vastuullisena miehenä sanoi, ettei olisi tullut paikalle ollenkaan, jos kyseessä olisi ollut tyttö, eikä me! Että näin :)
Risto: Olen ollut kaukaa viisas ja varannut yhden paikan pastori Lahtisen istuntoon. Mistä tuli mieleen, että pitää maksaa kalareissu, sori Jukka!