12.10.2009 Bangkok, enkelten kaupunki (11441km)

Uuvuttavan 13 tunnin Heathrown kenttään tutustumisen ja 11 tunnin lennon jälkeen saavuimme vihdoin itse pelipaikoille, eli noin 6 miljoonan asukkaan Bangkokiin. Bangkokin oikea ja paikallisten käyttämä nimi on Krung Thep (City of Angels), joka on lyhennetty oikeasta 14 sanaa sisältävästä thainkielisestä nimestä.
Sää täällä on riittävän lämmin ja kostea, noin 30 astetta ja kosteusprosentti arvioiden noin 90 prosenttia. Olemme majoittuneet Chinatownin alueelle, ja perinteisesti majoitus ei ollut ihan yhtä korkeaa luokkaa, kuin mitä nettikuvat antoi odottaa. En tiedä millä vuosisadalla kuvat ja on käyty näpsäisemässä ja kuinka on mahdollista, että on olemassa näin kehittynyt photosoppi. No, kyllä majoitus oikeasti menettelee, mutta on kyllä himpun verran hinnakas tasoonsa nähden. Positiivinen aspekti on kyllä upea näkymä joelle, varsinkin iltavalaistuksessa. Patjat sängyssä on mallia lauta ja pituudeltaan sen verran lyhyitä, että ei tätä nyt korisjoukkueelle kyllä voi suositella (jos nyt kenellekään).

Kaupunki itse varmasti jakaa mielipiteitä kuin mämmi pääsiäisenä, koska meteliä, autoja, pakokaasuja ja riivaajia täälläkin riittää. Pahinpina riivaajina voidaan pitää tuk-tuk-kuskeja (nk. pikkutaksit), jotka yrittää saada elantoaan kyyditsemällä turreja. Riivauksen määrää ja intensiteettiä ei missään nimessä kuitenkaan voi edes verrata joihinkin muihin suurkaupunkeihin (esim. Delhi) ja kuskeista pääsee kyllä hyvin helposti eroon huomioimatta heitä ollenkaan. Ja tuk-tukhan on internetin jälkeen yksi suurimmista kusetuksista; korkea hinta suhteessa matkan pituuteen.
Kaiken kaikkiaan thait (tuk-tuk-kuskit mukaan lukien) on erittäin ystävällistä, rentoa ja kauniisti käyttäytyvää kansaa ja täällä on helppoa ja turvallista käyskennellä kokemattomammankin turren. Ja samallahan tuollainen kaunis käytös tarttuu, ei ihan niin helpolla ala kuumottamaan vaikka hommat ei sujuiskaan kuten on suunniteltu.

Thaimaalaisilla on tapana tervehtiä toisiaan ja meitäkin farangeja (ulkomaalaiset) wai-eleellä, jossa kädet liitetään yhteen kasvojen edessä ja samalla kumarretaan. Käsien asento ja kumarruksen syvyys on tietysti riippuvainen henkilön iästä ja sosiaalisesta asenasta, mutta turrelle annetaan kyllä anteeksi, vaikkei kumarrus olis aivan kohdallaan. Kätöstavat on täällä muutenkin arvossaan, kaikki palvelu loppuu ja yhteistyö on mahdotonta, jos menetät malttisi ja nolaat itsesi ja puhekumppanisi hermostumalla. Joten hermostumista ei kannata suositella, vaikka se joskus olisi paikallaankin. Allekirjoittaneelle hyvää harjoitusta.

Nyt torstaihin saakka täällä kaupungin vilinässä asioita järjestellen ja sitten suuntana Koh Sametin saari, jossa täydennetään tyhjentyneet aurinkovarastot ja levytetään jonkin aikaa.